Sohvan raapimista

Syyllinen

Elli on ottanut todella ikävän tyylin raapia ja hypätä pitkin sohvia. Tapettien repimisen lisäksi siis. Komentamistahan Elli ei usko. Ainoa mikä tehoaa, on ruiskuttaa sumutinpullolla vettä päälle. Tämä tosin tehoaa vain kun on itse paikalla. Heti kun silmä välttää niin apajille taas... Tämä rasittava touhu alkaa heti, kun itse tekee jotain muuta. Onneksi Ellin voi sulkea tarvittaessa omaan huoneeseen "arestiin"

Sohvat ovat edellisten kissojen (pentu) aikana saaneet olla rauhassa, joten nyt tympäisee nuo jäljet. Aika paljonkin.

Esimerkki jäljistä

En tiedä mikä ihme tuossa olohuoneen ikkunoiden välisessä tapetissa on, kun sitä pitää jatkuvasti repiä ja hyppiä seinää vasten. Siihen ei heijastu valoja eikä muutakaan ihmeellistä pitäisi olla. Olen jo kahdesti liimannut tapetin takaisin ja aina sitä revitään lisää. Kerta kerralta pahemmin. Kokeilin myös hieroa siihen sitruunaa, mutta sillä ei ollut kuin hetkellinen vaikutus.

Tosi kiva, kun keskellä olohuonetta törröttää revitty tapetti. Tämä näkyy nyt siis talosta heti ensimmäisenä, kun sisälle astuu.

Kun tätä touhua miettii, niin alan hahmottamaan oikein hyvin tilanteen, miksi Elli alun perin on hylätty löytöeläintalolle. Onkohan tuhonnut jonkun vasta remontoidun talon? Kuinkahan pahat jäljet siellä on?

Hienoa Elli

Pii on onneksemme rauhallisempi tapaus (ainakin toistaiseksi). Kyllähän sekin hyppää Ellin perässä, mutta suurimman osan ajasta se nukkuu. Sohvalla nimittäin. Se on ominut toisen sohvan itselleen. Sillä onkin aina vain erikoisempia nukkuma-asentoja. Usein sillä on suu auki, sen liian pienen alaleuan takia...

Tässä iässä aina toivoo, ettei kissanpentu kasvaisi ikinä isoksi. Mutta todellisuudessa tässä iässä ne myös kasvavat nopeimmin.

Juuri tipahtamaisillaan

Kääryle

Kumpikin rauhoittunut

Yhteiset päiväunet

Hyvä tyyli nukkua

Olen nyt parin päivän ajan yrittänyt saada pennuille aikaa eläinlääkärille. Terveystarkastukseen sekä rokotettavaksi. Huonoilla tuloksilla. Jostain kumman syystä soittaessani tuuttaa aina varattua. Ja olen yrittänyt soittaa neljälle eri eläinlääkärille kumpanakin päivänä. Miten voi sattua, aina joku soittaa samaan aikaan. Puhelinaika ajanvarauksille on se tunti aamuisin. Mulla on kyllä erityisen huono tuuri aina näiden kiinnisaamisten kanssa.

Sanoin miehelleni vitsillä, että viime kesän lukemattomien kissanpelastusoperaatio-soittelujeni takia varmaan lähiseudun eläinlääkärit ovat laittaneet numeroni estolistalle. Olin silloin varmasti aika rasittava asiakas...

Huomenna aamulla uudet yritykset kehiin. Jospa silloin tärppäis.