Hellyydenkipeät

Näillä kylmillä pakkasilla kissat hakeutuvat mielellään lähelle. Jopa Elli, joka ei yleensä tykkää olla sylissä.

Ja tietysti johonkin asiaan keskittyminen on aika varma keino saada huomionkipeät kissat parveilemaan ympärillä. Varsinkin jos mies on tuijottanut äänettömästi tabletin ruutua yli tunnin ajan. Täytyyhän kissatkin huomioida!

Ellin yritykset saada huomiota ja silityksiä olivat melko turhia. Elli ei varmaan tiedä, mitä sanotaan miehistä ja useamman asian tekemisestä samaan aikaan... Tai ehkä Elli halusi pelata taas tabletilla.

Leppoisaa sunnuntaita!

Sijaiskärsijä

Meillä alkaa vähitellen tilanne palautua normaaliksi. Ainakin Ellin jalan puolesta. Välillä on jo juostu pitkin pöytiä ja hyllyjä. Ellin pakonomainen nuoleminen sen sijaan... No Elli ei enää nuole niin paljoa omaa jalkaansa, sillä se on jostain kumman syystä keksinyt korvaavan kohteen "häiriökäytökselleen".

Nimittäin Piin korvan!

Korvassa ei ole enää paljoa karvoja jäljellä. Karvojen lähtö alkoi kolme-neljä päivää sitten. Siitä ei ole varmuutta, että lutsuttaako vai nuoleeko Elli korvaa. Itse tekoa meistä kumpikaan ei ole nähnyt. Märkänä se on kuitenkin yön jäljiltä ja niiltä hetkiltä, kun me ihmiset olemme poissa kotona.

Eläinlääkärin konsultoinnin perusteella Piin korvassa ei pitäisi olla sientä tai mitään muuta. Korva on puhdas, iho terveen näköinen, eikä Pii missään vaiheessa ole rapsuttanut tai hiestänyt korvaa. Ulkoloishäädön Pii sai, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Allergiaakin ajattelimme, mutta miksi vain toisessa korvassa? Ja miksi korva olisi kuolassa? Jäljelle jää vain vaihtoehto Elli.

Piitä itseään ei tunnu (karvaton) korva haittaavan. Meitä ihmisiä kyllä haittaa. Pii on nyt saanut lisävitamiineja ja lohiöljyä, jos karvat siten kasvaisivat nopeammin takaisin.

Korvaan on kokeiltu laittaa neljää erilaista pahalle haisevaa rasvaa, mutta sillä ei ole ollut kauheasti vaikutusta. Kokeillaan vielä Feliway-suihketta. Jos se ei auta, niin Ellille joutuu laittamaan tötterön päähän...

Ja jos tötterön laiton jälkeen korva on aina vain saman näköinen, joutuu tietysti Piinkin kanssa käymään eläinlääkärissä.

Parempaa alkavaa viikkoa!

Kun kävi huonosti

Vaikka meidän kissat elävät turvallista sisäkissan elämää, pitäisi muistaa, että myös sisällä voi olla vaaroja. Joskus voi sattua tapaturma pelkästään huonon tuurin takia.

Viime sunnuntaina olimme pienellä reissulla ja kissat olivat keskenään kolmisen tuntia. Kotiin tullessa ihmettelimme, että miksi Elli ei tullut heti vastaan kuten yleensä. Ruokapussin rapinan houkuttelemana se ilmestyi piilostaan kävellen köyryssä takajalkaa nilkuttaen. Häntä ja takajalat märkänä. Se oli pissannut alleen.

Täytyy sanoa, että siinä vaiheessa päässä sinkoili miljoona ajatusta. Virtsatulehduksesta johonkin vielä vakavampaan. Ja jalka? Elli ei oikein antanut tutkia sitä hyvin, mutta sen ehdin tunnustella, että turvoksissa oli. Se ei käyttänyt jalkaa kunnolla ja ravisteli sitä. Se oli loukannut jalkansa johonkin.

Elli ei tietenkään syönyt mitään, ei edes herkkuja. Eikä se liikkunut keittiön tasolta mihinkään. Ainoa hetki, kun siihen sai eloa, oli se kun yritin pestä potilasta. Kynnet toimivat kyllä hyvin. Oli pitkä yö odottaa eläinlääkäriin pääsyä...

Aamuun mennessä jalka oli vielä kipeämpi. Elli ei pystynyt menemään makuuasentoon ollenkaan.

Tutkimuksissa Elli murisi ja sähisi jalkaa koskettaessa, joten Elli joutui suosiolla unten maille. Päällisin puolin jalasta ei löytynyt mitään.

Röntgen kuvien perusteella jalassa ei ollut murtumia, eikä muita isoja vaurioita. Kuvissa näkyi myös pientä tukosta, eli Elli ei ole pystynyt kivun takia käymään hiekkalaatikolla. Siinä on myös syy, miksi Elli virtsasi alleen edellisenä iltana.

Jalka oli siis revähtänyt jossain. No meidän pihan pihlajassa sattui olemaan sunnuntai päivänä iso tilhi parvi. Jotenkin näen sielun silmin kun Elli roikkuu lämmityspatterin päällä yrittäen "saalistaa" tilhiä ja jalka lipeää patterin väliin...

Lääkkeiksi Elli sai antibiootit ja kipulääkkeen. Ja me omistajat saimme 85€ laskun.

Eläinlääkärireissusta toinnuttuaan Elli voi hiukan paremmin. Ruoka ei vielä maistunut, mutta herkut kyllä.

Ja yön aikana Elli oli "purkanut pahaa mieltä" siihen parhaimpaan ja nopeimpaan USB-johtoon. Ja kyllä, puhelin oli latauksissa. Onneksi saanut vielä sähköiskuakin kaiken päälle. Elli taitaa olla vähän itsetuhoinen kissa.

Muutenhan meillä on ollut hyvin rauhallista tämä koko viikko. Elli ei ole oikeastaan tehnyt muuta kuin nukkunut tai nyhjöttänyt jossain. Vasta perjantaina Elli käveli taas normaalisti. Satunnaisesti se vielä kuitenkin ravisuttaa jalkaa.

Ellille on vain harmillisesti jäänyt ilkeä tyyli nuolla jalkaa ahkerasti. Käytännössä koko ajan. Iho ei tästä tietenkään tykkää. Vielä muutama päivä seurataan tilannetta ja jos jalan nuoleminen vielä jatkuu, niin se tietääkin sitten Ellille taas eläinlääkärireissua.

Mukavaa sunnuntaita!

Shotteja meilläkin

Tässä yksi päivä saatiin idea kokeilla aktivoida kissoja helpolla tavalla. Ja ehkä samalla vähän testailla näiden järjenjuoksua. Kassisen ja Sepon blogissa aktivoitiin blogin tähtiä lihashoteilla, jospa meilläkin kokeiltaisiin?

Ei se mennyt ihan niin. Ongelmana oli se, ettei raaka liha kelpaa näille nirsokeille ollenkaan. Ei minkään eläimen, eikä missään muodossa. Ei edes lämmitettynä. Sitä ei edes nuolaista.

Eli lemppariherkut kehiin. Vaikka olisihan tässä voinut tietysti käyttää ihan normaalia ruokaakin...

Aloitettiin ensin jogurttipurkilla. Suuri yllätys oli, että Pii tajusi idean heti.

Elliä joutui vähän auttamaan.

Mutta lopulta!

Seuraavaksi vaikeampi.

Ahne possu.

Myös Elli sai herkut.

No, kokeilun perusteella täytyy todeta, että kyllä näillä hoksottimet kuitenkin jollain lailla toimivat. Ainakin jos herkut ovat kyseessä. Seuraavaksi saavat onkia märkäruokaa lasien pohjalta. Onpa ainakin tekemistä vähäksi aikaa.

Toki kerjäämällä saa herkut helpommin!

Ja jos kerjääminen ei auta, niin kokeillaan hyökkäämistä!

Viime aikoina on tosin joutunut rajoittamaan herkkujen antamista, koska varsinkin Pii on vähän turhan pullukassa kunnossa.

Mukavaa lauantaita!