sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Leikkipaikka


Meidän säkkituoli on toiminut sivutoimenaan kissojen leikkipaikkana. Tai siis yhden kissan leikkipaikkana. Piin leikkipaikkana. Elli käy kyllä repimässä sitä, mutta muuten se ei ole mieluinen. Vanhemmat kissat eivät kiinnitä säkkiin oikeastaan huomiota ollenkaan. Typerä upottava hökötys.

Mutta mieltymyksiä on monia. Piin mielestä on ilmeisesti oikein hauskaa upottautua säkin uumeniin lelujen kanssa painiessa.






Pennusta asti.





Niin pieni...



Ellin touhuista olikin jo viime joulukuussa mainintaa. Meillä oltiin varmoja, että säkkiin tulee aika piakkoin reikiä, mutta sehän on kestänyt jo lähes vuoden repimistä! Se on aika hieno saavutus, kun ajattelee Ellin rei'ittämien vaatteiden määrää...


Mukavaa sunnuntaita!



sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Huomion hakua




Kissat ovat itsenäisiä, erakkoluonteisia otuksia. Näinhän sitä kuulee sanottavan. Joopa joo. Meillä ei ainakaan ole (ollut) sellaista kissaa, joka haluaisi lymytä jossain yksinään päivät pitkät. Meillä kissat ovat aina kaikessa mukana, hyvässä ja pahassa.

Oli puuhana sitten siivoaminen, käsityöt, lukeminen tai syöminen (ja kaikkea siltä väliltä) - mukana ollaan kaikessa. Jopa vessaan pitäisi päästä mukaan.



Niin harvoin kun sitä onkaan aikaa lukea yhtään mitään, on se pois kissojen saamasta huomiosta. 



Jos kirjan edessä esiintyminen ei tehoa, osaavat ne ottaa toiset keinot käyttöön. Huomion hakemiseen pahalla. Oikeastaan joka kerta lukuhetki keskeytyy toisesta huoneesta kuuluvaan räsähdykseen tai kolinaan. Kun kissoilla on tylsää ja ihmiset ovat tylsiä, pitää aloittaa tihutyöt.



Ellillä on oikeastaan parhain ja tehokkain tyyli: estetään lukeminen kokonaan. Tämä kuva on viime keväältä, mutta tämä sama hieno tyyli jatkuu vieläkin.

Yritä nyt sitten pysyä ajan hermoilla tai sivistää itseään tässä talossa. Pitäisi varmaan siirtyä äänikirjoihin.

Mukavaa sunnuntaita!

maanantai 16. lokakuuta 2017

Omppuapurit


Omenapuu teki tänä vuonna niin mahtavan sadon, että satoa oli pakko keittää mehuksi. Hilloista kumpikaan meistä ei oikein välitä. Ja omenoita voi syödä tuoreeltaan vain tiettyyn rajaan asti. Se raja ylittyi jo. Ei kiitos vähään aikaan. Kun parin viikon ajan syö omenoita joka päivä, alkavat ne maistua suussa jo unenkin läpi.

Niinpä tässä keiteltiin mehua noin 130 litrasta omenoita. Ei tosin yhtenä iltana. Oli tietysti usemman illan operaatio.

Kissat olivat luonnollisesti tässäkin puuhassa mukana. Häiriönä oikeastaan. Toiseen huoneeseen telkeäminen ei auttanut, koska sitä huutoa ja oven raapimista ei jaksanut kuunnella... Omenoiden halkominen oli liian mielenkiintoista seurattavaa. Pitäisi olla hyvillään, että ovat kaikessa mukana ja seurana, mutta kyllä se välillä hermoille käy kun ei mitään saa rauhassa tehdä...



Luonnollisesti omat lelut eivät kiinnostaneet ollenkaan. Edes ne pahvilaatikot.



Lopulta en pysynyt enää kärryillä, montako kertaa jomman kumman sai nostaa pöydältä alas lattialle. Liian monta! Varmaan joka kolmannen omenan kohdalla.



Kissat olivat tehneet päätöksen meidän puolesta: meillä juodaan ja pakastetaan omena-karvamehua. Mutta hei, syödäänhän niitä sirkkoja ja muita hyönteisiä, että seuraava muotivirtaus voisi olla karvojen juominen.



Omenat eivät tietenkään enää olleet kivoja, kun niitä antoi lattialle leikittäväksi. Hauskempi yrittää tunkea tassua veitsen ja leikkuulaudan väliin. Ja sitten ihmetellä, että miksi tuo hermostuu...


Mukavaa alkanutta viikkoa!

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Saunakissat



Kun ilmat kylmenevät ja lattiat tuntuvat ikävän kylmiltä tassujen alla, pyrkivät kissat hakeutumaan lämmönlähteisiin. Kuten esimerkiksi saunaan.

Yleensä ne ovatkin kavereina saunanlämmityksessä. Ainakin siihen asti, kunnes lauteilla tulee liian kuuma. Napu varsinkin. Se on pennusta asti tykännyt olla saunan lämmössä, välillä jopa ylälauteilla ihan löylyissäkin. Napun leppoista lämmössä torkkumista kuitenkin häirittiin jälleen kerran.


Napua ei häirikkö haitannut.


Vaikka häirikkö yritti purra ihan tosissaan.



Vaikka Napu onkin aina ilmeeltään enemmän tai vähemmän kiukkuisen näköinen (varsinkin salamavalon osuessa!), ei se oikeasti sitä ole. Hyvin lepsukka herra se kuitenkin on 😻

Mukavaa keskiviikkoa!



perjantai 6. lokakuuta 2017

Rätinsaalistaja




Pölyjen pyyhkiminen on kissojen mielestä hyvin jännittävää. Kiva, että edes jonkun mielestä. Omasta mielestä siinä ei ole mitään kivaa tai jännittävää.

Meillä Pii ainakin tykkää tulla katsomaan pölyjen pyyhkimistä. Tai yleensäkin kaikkea siivoukseen liittyvää. Käden huiskimisessa on varmaan jotain, mikä herättää sisäisen saalistusvietin. Lisäksi tämän puuhan seuraaminen on juuri sopivan yksinkertaista ja hiljaista Piille.


Pahaa aavistamaton ihminen ei tiedä...


Joutuneensa väijytykseen!


Silmät kiiluen pikkupeto odotti sopivaa tilaisuutta.


Ja se tilaisuus lopulta tulikin.

Luonnollisesti hyökkäyksestä ei saanut selviä kuvia, koska kännykkä ei tykkää yhdistelmästä hämärässä syöksyvä kissa yhdistettynä pelästyneeseen käyttäjään. Järkkäri pitäisi olla aina hollilla näitä tilanteita varten...

Mukavaa viikonloppua!

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Kelpaa




Yleensä kun kissoille ostaa jotain, se ei kelpaakkaan. Ainakin jos nukkumapaikoista puhutaan. Kelpaamattomia petejä ja muuta sälää on meilläkin kaapissa jemmassa. Odottamassa sitä hienoa hetkeä, kun kissat (tai joku kissoista) oivaltavat, että tämähän on sittenkin kiva!

Tällä kertaa kissoille "hankittu" peti hyväksyttiin kuitenkin heti. Kääret ehti repiä auki ja ensimmäinen oli jo pedissä. Ihan hyvä saavutus. Kuten jo aiemmin tässä blogissa on mainittu, meillä tykätään ilmaisista ja kaupanpäällisistä. Ehkä tämä ajatusmaailma on siirtynyt meiltä ihmisiltä myös kissoille. Tämä lättänä peti tuli nimittäin kaupanpäällisenä ruokatilauksen yhteydessä. Olisikohan se kelvannut näin hyvin jos olisi maksanut jotain? Tosin ainahan se pahvilaatikko on paras loppupeleissä...


Piin oma.



Petiä oli mukava leipoa ja siinä oli nuuskimisesta päätellen jotain ihanaa hajua.



Tästä oli tarkoitus värkätä raapimatelineeseen hajonneen pesän paikalle isompi ja tukevampi nukkumapaikka. Ei vain nyt enää raaskisi, kerran peti kelpaa niin hyvin ihan tuollaisenaan lattialla. Saa nyt sitten nähdä, pitääkö puuhun keksiä joku toinen juttu.

Harmaus ja märkyys jatkuvat aina vain. Paistaisipa aurinko edes yhtenä päivänä. Pääsisi kuvailemaan Napu by the ocean - kuvia 😻

Mukavaa sunnuntaita!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...