Pelkurit

Jokunen aika sitten siivotessani varastoa silmään sattui pölyyntymässä ollut radio-ohjattava auto. Sen on täytynyt olla aika kauan unohtuneena, koska itsellä ei ainakaan ole pienintäkään muistikuvaa sen alkuperästä.

Tyytyväisenä ajattelin, että tästä voisi saada kissoille hauskaa ajanvietettä. Laittaisi narulla lelun kiinni autoon. Miten helppoa olisikaan leikittää kissoja tämän avulla! Luulin tietysti väärin.

Kaksi pikku pelkuria. Niitä ne olivat. Lelu ei ollut kiva. Auto ei pidä juurikaan minkäänlaista ääntä, mutta ilmeisesti kissan korville ääni on jotain aivan hirveää. Vielä kun tuo vehje välillä syöksähtelee mihin sattuu...

Elli sentään uskalsi kokeilla tassun kanssa, Pii sen sijaan pysyi visusti Ellin takana. Turvassa hirviöltä.

Autosta oli oikeastaan enemmän hauskuutta meille ihmisille. Sen avulla oli nimittäin hauska pelästyttää (hyppäyttää) pahaa aavistamattomia ihmettelijöitä.

No tulipa kokeiltua tämäkin. Auto päätyi takaisin varastoon keräämään pölyä.

Mukavaa tiistaita!

Ikkunassa odottamassa

Heti alkuun pahoittelut kuvien heikosta laadusta. Kauniimpia kuvia olisi voinut saada, jos olisi vähän viitsinyt miettiä mitä tekee. Mutta kun tässä yksi päivä oli niin ihana vastaanotto kotiin tullessa, että oli pakko räpsiä kuvia kännykällä asetuksista tai kuvakulmista välittämättä.

Meillä odotellaan yleensä ikkunassa, jos kissaparat ovat hylättyinä useamman tunnin. Toissa päivänä Pii oli jälleen tapansa mukaan ikkunassa. Muutkin yleensä ovat, jostain syystä ne eivät tällä kertaa kaivanneet meitä niin kamalasti...

Kuten olen jo aikaisemmin maininnut, Piillä on hieman omalaatuisia tyylejä hakea huomiota. Myös lasin lävitse. Tässä yksi esimerkki kuvasarjana:

No Ellin tassut kurkottavat ikkunaan.

Hmmm... Pitäisi varmaan pestä taas ikkunat 😸


Mukavaa tiistaita!

Meren äärellä

Kävimme tässä yksi päivä meren rannassa kuvailemassa auringonlaskua. Vaikka tämä onkin kissablogi, oli muutama kuva tästä reissusta pakko laittaa tännekin. Niin nättejä kuvia sai ihan pelkällä kännykän kameralla.

Vesi on jo aivan liian kylmää uimiselle, mutta varpaat sentään pystyi kastelemaan. 

Meri oli harvinaisen tyyni.

Ja se pakollinen jokapaikan jalkakuva.

Pakko silti laittaa edes yksi kissakuva arkistoista:

Pii viime marraskuussa

Seuraavat mahdolliset merikuvat ovatkin sitten Napun kanssa! Meidän kissat eivät ole koskaan nähneet merta (ei varmaan kyllä moni muukaan kissa...) Olisi mielenkiintoista käydä rannassa jonkun - eli Napun - kanssa. Napu ei ole koskaan pelännyt mitään, että tuskin merikään pelottaisi. Sitten kun sattuisi olemaan sellainen päivä, ettei sada... Tulisi hienoja rantaleijona kuvia 😸

Mukavaa torstaita!

Päikkärikaveri

Lapsena päikkärit olivat jotain niin kamalaa ja turhaa. Näin vanhempana päikkärit taas ovat arjen luksusta. Päivällä on mukava nukkua pienet unet, jos vain sattuu olemaan aikaa.

Kissat nyt luonnollisesti nukkuvat päikkäreitä pitkin päivää. Jos meillä ihmisillä on aikaa pienille torkuille, tulevat kissat yleensä seuraksi. Varsinkin Pii. Se tykkää tulla nukkumaan kaveriksi mahan päälle. Tai jalkojen päälle. Itsekin nukahtaa helpommin, kun lämmin ja pehmoinen kehrääjä nukkuu seurana. Huonona puolena tietysti se, ettei silloin pääse itse kääntymään...

Niin viaton 😻

Mukavaa viikonloppua!

Apuri

Oli aika vaihtaa kesäkukat syysversioihin. Napu sai olla apurina tässä puuhassa. Tai siis laadunvalvojana. Omaan tyyliinsä sopivana, vihaisen näköisenä esimiehenä.

Viime viikon sateet tuhosivat kukat lopullisesti. Saksimisella ehkä olisi saanut vielä eloa, mutta...

Kyllä nämä jouti jo heivata pois.

Kukat eivät kauheasti kiinnostaneet. Napu keskittyi mieluummin nuuskimaan kaikkia ihania sateen jälkeisiä ja alkaneen syksyn tuoksuja.

Ainakin sai vähän väriä muuten niin tylsään pihaan. Kaikki kukat ovat oikeastaan jo kukkineet. Vain vihreää ja ruskeaa on jäljellä.

No yksi vielä kukkii. Viimeinen kukkija on toissa vuonna istuttamani loistokärhö. Tämä ei ole oikeastaan meidän kasvuvyöhykkeen (V) kasvi, vaan vähän etelämmän. Mutta koska mielestäni nämä isokukkaiset kärhöt ovat kauniita, oli pakko kokeilla, menestyisikö se lämpimällä seinustalla. Kahtena vuonna se on kukkinut ja tuuhenee joka kerralla. Että eiköhän.

Napu olisi halunnut ennemmin päästä tutkimaan muuta pihaa. Oli tylsää olla yhdessä paikassa ja narukin oli liian lyhyt.

"Ai nyt ei mennä kävelyllä? Kuvataan typeriä kukkia? Jaaha"

Mukavaa sunnuntaita!