sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Valjaita ja villapaitaa


Ellin ja Piin eilisen päivän ohjelmaan kuului valjaisiin opettelu.

Kissanomistajat tietävätkin mitä kissojen valjaisiin pukeminen voi olla. Kissa saattaa heittäytyä veltoksi makaamaan, kun valjaat tai jonkun muun kissaa häiritsevät laittaa päälle ensimmäistä kertaa. Tai jotkut kissat eivät totu ikinä valjaisiin. Netistä löytyykin hienoja videoita (kaikkien muiden kissavideoiden lisäksi) kun kissaa vedetään valjaissa kuin jätesäkkiä perässä.


Piille valjaat ovat vielä aivan liian isot, eivätkä ne taatusti pysy päällä. Joten sen kohdalla ulkoilu saa odottaa, harjoitellaan vielä toistaiseksi vain sisätiloissa.

Pii otti yllättävän hyvin valjaiden pukemisen. Se oli vain paikallaan operaation ajan.

Kun valjaat oli saatu onnistuneesti päälle, piti tietysti vähän kokeilla, josko  hihnalla voisi leikkiä. Pii unohti kuitenkin valjaat aika äkkiä ja keskittyi muihin leikkeihin. Sitä ei haittaa valjaat ollenkaan, joten ilmeisesti mitään opettamista sen kohdalla ei tarvita. Joskus näinkin päin.


Ja sitten. Ellin vuoro tuli seuraavaksi. Aavistelimme valmiiksi jo, että sen kanssa tulee ongelmia. Ja näinhän se meni.



Jo valjaiden päälle laitto oli yhtä temppuilua. Valjaat päälle saatuaan, Elli saikin hepulin. Se yritti ottaa valjaita pois ja rimpuili. Se saikin vekslattua itsensä irti valjaista melko pian. Elliä pitää vain totuttaa valjaisiin pikku hiljaa.



Koska Pii otti valjaiden pukemisen niin hyvin, ajattelin kokeilla myös villapaitaa (don't shoot me). Tekaisin paksusta langasta pikaisesti sille neulepaidan (joka on kylläkin jo nyt liian pieni sille) Tästä kissojen pukemisesta löytyy useita eri mielipiteitä, joten ei mennä siihen nyt tällä kertaa. Jokaisen kissanomistajan oma asia.

Pii on kumminkin niin pieni vielä, että voi tulla kylmä jos pakkasilla ulkoillaan.  Eikä Pii välittänyt paidasta sen kummemmin.

Leikitkin sujuivat normaaliin tapaan vaikka paita olikin päällä.



Leikkien jälkeen tulikin sitten väsy ja Piitä alkoi väsyttää. Neule piti kylläkin ottaa kuvaamisen jälkeen pois, ettei pojalle tulisi liian kuuma.


Piin värinvaihto?

Kun nyt kerran oli hyvä valaistus, sai otettu myös tarkempia kuvia Piin turkista. Se on meinaan viikon aikana alkanut vaihtamaan väriä!

Piillä oli ennen mustat kohdat kokonaan pikimustia, mutta nyt turkkiin on alkanut ilmestymään harmaata/valkoista väriä.

Värin vaihto alkoi hännästä, sen takaosa muuttui valkoiseksi. Nyt väritys on alkanut muuttua muuallakin. Ja tämä muutos laajenee ja laajenee päivä päivältä.

Minkähän värinen Piistä loppujen lopuksi tulee? Google löysi termin mustasavu. Onkohan tämä sitten se?


Always remember that you are absolutely unique. Just like everyone else.
- Margaret Mead -

Tykkää kissoista Facebookissa! :)

torstai 27. lokakuuta 2016

DIY: Halloweenia peltipurkeista


Kissanruokapurkkeja  kertyy neljällä kissalla ihan kiitettävä määrä. Suurimman osan viemme metallinkeräykseen, mutta osan olen jättänyt omaan jemmaan. Mulla on ollut jo jonkin aikaa mielessä, että jospa näistäkin saisi tehtyä vielä jotain käyttökelpoista ennen, kuin vie kierrätykseen. Näin tulevan Halloweenin kunniaksi tutkailin Pinterestistä ideoita näille kerääntyneille purkeille.

Nämä helpot haamut ovat vähän lapsellisia, mutta onhan Halloween oikeastaan lapsille tarkoitettu ja joskus saa lapsettaa. Ja näitähän voi helppoutensa takia tehdä lasten kanssa. Kissojenkin mielestä nämä olivat tosi kivoja revittäviä. Näiden tekemiseen ei mene paljoa aikaa, jos ei oteta huomioon maalaamista.


Näitä tarvitset

Tarvikkeet tähän ovat: pestyt (kissanruoka) peltipurkit, spray-maali, musta tussi, sakset, liimaa, naula, vasara, narua, sekä valkoinen muovipussi.

Ensimmäisenä maalataan purkki. Purkin voi joutua maalaaman kahteen kertaan, ettei metalli kuulla valkoisen lävitse. Riippuu varmaan spray-maalin laadusta. Maalauksen jälkeen tehdään pohjaan reikä naulalla ja vasaralla.


Naula pohjan läpi

Seuraavaksi laitetaan naru reiästä ja tehdään solmu toiseen päähän. Tässä vaiheessa piirretään myös haamun naama. Piirtämiseen käy hyvin vedenkestävä musta tussi.

Naru ja naama

Sitten on haamun "helman" vuoro. Helma leikataan valkoisesta muovipussista tai jostain muusta valkoisesta muovista.

Muovipussin leikkaus

(Kissojen kanssa) leikatut suikaleet liimataan purkin sisäpuolelle. Suikaleet näyttävät paremmilta haamussa, jos ne eivät ole aivan saman paksuisia eikä pituisia. Kokeilin toiseen purkkiin myös kaksipuoleista teippiä, ja se oli ehkä helpompi tapa laittaa suikaleet kiinni. Kestävyydestä ei ole tietoa.

Suikaleet teipillä kiinni

Se on sitten siinä. Aikaa meni, maalaamista lukuun ottamatta, kymmenen minuuttia :)






tiistai 25. lokakuuta 2016

Pii on possu

Pii on kova poika syömään. Oikea pikku possu. Sille kelpaa kaikki mahdollinen mitä tarjotaan, ja sitä mitä ei tarjota, varastetaan. Hyvä että maistuu, sillä Ellin nirsoilun kanssa on jo tarpeeksi draamaa.

Piillä keltuaista kuonossa

Piillä on usein syömisen jäljiltä ruokaa naamassa. Sen syöminen on vähän sottaista voimakkaan yläpurennan takia. Reppana. Lisäksi se mässyttää kamalasti syödessään. Mässytys kuuluu toiseen huoneeseen asti. Pienestäkin kissasta voi lähteä syödessä yllättävän iso ääni...

Pii ja varastettu juustosarvi

Piin ruokahalut tuntuvat loputtomilta. Vaikka se olisi juuri saanut oman ruoan, se tulee heti kerjäämään ruokapöydän ääreen kun syömme itse. Ja yrittää varastaa ruokaa lautaselta. Usein se onkin päässyt apajille, jos pöytään on sattunut jäämään ruokaa. Juustosarvenkin se sai hienosti avattua, silputtua ja syötyä sisälmykset.

Valtavaan ruokahaluun liittyy myös haittapuolia. Piitä ei saa millään pidettyä erossa vanhempien poikien ruoasta. Muutama päivä sitten Pii pääsikin syömään isomman satsin sitä ruokaa, ja sillä meni maha sekaisin. Se maukui ja oksensi muutamaan otteeseen (koko mahalaukun tyhjäksi) sekä ripuloi. Tietysti tämä tapahtui puolen yön aikoihin, kuten kaikki tällaiset tapaukset.

Piille nousi myös lievä kuume. Se oli erittäin huonovointisen näköinen. Ruoka, juoma, herkut eikä leikit maistuneet. Se halusi vain nukkua. Syliin nostettaessa se oli velttona. Tuli kiire hakea kaapista kaikki kissan ripulinhoitoon liittyvät lääkkeet. Propit naamaan ja tarkkailua.

Nukuimme pätkissä (miehenikin joutui heräilemään, sorry) ja tarkkailimme sitä vähän väliä. Aamuun mennessä kuitenkin sen olo oli kohentunut ja se herätti pätkäunilta leikkimällä kolisevalla pallolla. Ja ruoka onnekseen taas maistui eikä se ollut enää ripulilla. Selvisimme siis vain säikähdyksellä tällä kertaa. Viime kesän jälkeen olen tullut vähän hysteeriseksi kissojen terveydestä, joten tulee ehkä hieman ylireagoitua. Pii sai kuitenkin varmuuden vuoksi vielä seuraavana päivänäkin ripulilääkettä.

Piin syömisiin tämä episodi ei vaikuttanut ollenkaan, vaan se on edelleen sama ahne pikku possu. Pitää vain olla tarkempana, ettei se pääse oikein paljoa syömään vanhempien poikien ruokia, sillä sen maha ei kestä sitä ruokaa isoa määrää.


Syömisen jälkeen on kiva nukkua maha pystyssä


sunnuntai 23. lokakuuta 2016

DIY: Helppo kissanlelu


Helppo ja nopea kissanlelu kankaan jämäpaloista

Kankaista jää aina jonkin verran jämäpaloja ompeluprojektien jäljiltä. En millään henno heittää paloja pois, vaan säästän aina kaikki pienetkin palaset. Pihiä, tiedän, mutta samalla ekologista. Näille paloille kuitenkin keksii aina lopulta jos jonkinlaista käyttöä. Tässä yksi esimerkki.


Näitä tarvitset

Kankaasta leikataan halutun kokoisia, suorakaiteen muotoisia paloja, jotka sitten taitellaan yhteen oikeat puolet vastakkain.


Laaduntarkkailija

Palat ommellaan yhteen ja jätetään täyttöaukko ompelematta. Tai sitten voi jättää ompelematta yhden sivun kokonaan, jolloin leluun voi laittaa isompaa täytettä. Sitten työ käännetään oikein päin.


Sarjatuotantoa


Saumojen pyöristys

Saumat kannattaa pyöristää ja saumavarat lyhentää, sillä se helpottaa kääntämistä.

Lelun täytteeksi käy hyvin esimerkiksi vanhasta tyynystä vanu (hyötykäyttöä). Vanun kanssa sekaan voi laittaa kissanminttua ja/tai jotain rapisevaa. Sellofaani toimii hyvin tekemään leluun rapinaefektiä, jota kissat rakastavat.

Itse innostuin kokeilemaan eri variaatioita täytteistä, joten leluja tuli tehtyä melkoinen läjä. Mieluisin oli rapiseva sisältäen kissanminttua.


Sellofaanin sisään kannattaa laittaa myös vanua, jotta rapinaa tulee vieläkin enemmän.


Kissojen mielestä kivaa kahinaa leluun saa aikaiseksi esimerkiksi näin. Poltettuun (muovi) tuikkukynttilän kuoreen laitetaan vaikka riisiä. Ja teippiä päälle. Tulee käyttöä myös näille tuikkukipoille (kyllä, säästän myös nämä muoviset). Kun tämän paketin ympäröi vanulla, tulee kissan mielestä kiva lelu.

Viimeistely

Ja sitten sauma kiinni. Tämä voi olla koneella ommellen vähän hankalaa, varsinkin jos täytettä on paljon. Itse ompelin oikein pulleat lelut käsin. Kissaahan ei kiinnosta, onko ommel hienoa vai ei...

Testikäyttöä

Kissat pääsevät nyt leikkimään oikein Marimekolla :)



Näyttää kelpaavan


Muita käsitöitä löydät täältä


keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Kissojen leikkiminen



Kissanpennuilla on vahva leikkimisentarve. Leikillä pentu opettelee taitoja, joita se aikuisena tarvitsee. Leikkivietti on oikeastaan saalistusvaisto, se koostuu samoista elementeistä mistä jahtikin: vaaniminen, hyppy ja kiinniotto. Myös aikuiset kissat leikkivät, joskaan eivät enää samalla innolla kuin pentuna. Aikuinen kissa myös monesti tarvitsee ihmisen yllytystä leikkimiseen. On kissan leikityksellä itsellekin hyötyä: leikki samalla vahvistaa sidettä sinun ja kissasi välillä.

Jos pentu ei saa leikkimistarvettaan tarpeeksi tyydytettyä, se voi aloittaa tuhojen tekemisen kotona. Meillä pennut ovat aloittaneet tuhojen tekemisen aina, kun eivät saa tarpeeksi huomiota (esim. tv vie voiton). Näitä tihutöitä olenkin esitellyt jo aikaisemmin. Jokaisella pennulla on yksilöllinen leikkimistarve ja meillä nyt sattuu oleman kaksi pentua, jotka tarvitsevat erittäin paljon aktivointia.

Kissalle kelpaavat melkein mitkä lelut vain leikitykseen. Melkein parhaimpia kissanmielestä ovat roskat (paperit, foliot, korkit jne.). Narut, ponnarit ym. nieltävät kannattaa korjata sivuun nielemisriskin takia.

Leikkityylejäkin on erilaisia mieltymysten mukaan. Elli esimerkiksi tykkää kantaa leluja huoneesta toiseen. Se kantaa myös sukkia ja paitoja (kyllä vain!). Se myös piilottaa leluja omaan jemmaansa. Lisäksi Elli pitää kiipeilystä, mitä korkeammalle sen parempi.

Pii taas tykkää potkuleluista. Ja painimisesta.  Se haluaisi painia Ellin kanssa koko ajan, mutta Elli tykkää leikkiä enemmän yksin. Vanhemmat pojat taas tykkäävät pelkästään höyhenleluista tai kissanminttuleluista. Muilla ei voi leikkiä.



Elli kantaa pussukkaa


Pussukka pitää tutkia

Matot rullalle

Leikkihetkistä voi saada myös hauskoja kuvia, jos sattuu saamaan kuvan hypystä oikeaan aikaan. Oma kamera nyt ei ole häävi ja meillä on pimeä talo, niin ei aivan saa sellaisia kuvia kuin haluaisi. Ulkona joskus ehkä? Tai sitten seuraavaksi hyppykuvia ottaessa pitää asetella ympärille enemmän valoja (ja toivoa etteivät kissat hypi niitä päin...)


Piin ilmalento

Pii saa ilmasta kiinni lelun


Ellin ilmalento













Pii yrittää houkutella Elliä leikkiin


Aina ei onnistu

Kissoille on olemassa myös useita aktivointi-leluja. Meillekin on hommattu niitä muutamia erilaisia, mutta kissat eivät ole niistä oikein olleet kiinnostuneita. Ei vaikka miten kalliita tai nameja täynnä ne olisivat... Kivoin kissojen mielestä ja ainoa millä ne ovat oikeasti leikkineet, on ehkä ollut "pallopeli", joka on aikoinaan ostettu Totolle kun se oli pentu.


Elli ja Pii pallopelillä

Potkimiseen tarkoitettuja leluja on myös olemassa, ja totta kai sellainenkin on pitänyt hommata. Niistä leluista lähtee kissojen mielestä kiva ääni sitä potkiessa. Tämä potkulelu onkin Piin lempilelu, jonka Elli välillä varastaa ja kantaa jonnekin.


Elli ja potkulelu


Pii ja lempilelu

Vanhemmat pojat tykkäävät eniten kissanminttuleluista, höyhenlelujen ohella. Kissanminttulelua on kiva nuolla ja hieroa itseään sitä vasten. Usein lattia onkin melkoisessa kuolassa leikkien jäljiltä.

Napu kuolaa kissanminttulelua


Välillä Pii unohtaa, että mikäs se lelu olikaan






maanantai 17. lokakuuta 2016

Kissakodin apurit: osa 1 Hajunpoisto


Kissan pissa haisee. Kissan kakka haisee. Kissan oksennus haisee. Kaikki mikä kissasta tulee ulos tai irtoaa, haisee. Meillä on neljä kissaa ja neljä hiekkalaatikkoa, joten niiden päivittäinen puhdistaminen ja siistinä pitäminen on hajuhaittojen kannalta erittäin tärkeää.

Olen kokeillut aikaisemmin useita hajunpoisto-tököttejä hiekkalaatikoissa vaihtelevin tuloksin. Pisimpään oli käytössä Piss Off-puhdistusaine. Nyt kumminkin kokeiluun tuli Savic Refresh'R Cleaning Spray (täältä*) sen oltua tarjouksessa. Tähän tuotteeseen ihastuin heti, aivan mahtava tuote. En vaihtaisi enää pois. Hajut lähtevät.


Savic Refresh'R Cleaning Spray

Sivuilta:
Savic Refresh'R Cleaning Spray* säästää sinua ja lemmikkiäsi bakteereilta. Aine poistaa tehokkaasti oksennuksen, virtsan ja ulosteiden jättämät tahrat ja sopii erinomaisesti hiekkalaatikon, kuljetuskopan tai häkin puhdistamiseen.

Testattu ja teholtaan todistettu aktiivinen vaikuttava aine, byotrol, taistelee kodin pahojen hajujen yleisimpiä aiheuttajia, eli bakteereja ja sieniä, vastaan.


Hiekkalaatikon pohjan pesu

Tätä on meillä käytetty nyt vähän niin kuin joka paikan raikastajana. Kissan hiekkalaatikoiden pesuun ja hajunpoistoon tämä on erinomainen. Eikä kissoja ole haitannut aineen haju lainkaan, vaan heti on kelvannut käydä laatikolla.

Tällä on ollut hyvä poistaa hajuja myös keittiön roskiksesta ja koska tätä voi käyttää myös tekstiileille, jopa mieheni työkengät raikastuvat tämän avulla. Puhdistustehokin on hyvä; myös kuivahtaneet oksennukset saa puhdistettua.

Tuotteessa on kohtalaisen voimakas tuoksu, joka saattaa ärsyttää hajuille herkkiä. Tuoksu laimenee kuitenkin ajan kanssa. Plussaa myös siitä että tuote on myrkytön, alkoholiton ja ympäristöystävällinen.


Uskaltaa haistella


LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...